Edessä on puutetta ja mahdollisuuksia
Elämme ihmeellisiä aikoja. Pistää miettimään pahimpia skenaarioita, mutta löytämään myös mahdollisuuksia. Nyt mitataan kuntien, kylien ja koko Suomen omavaraisuusaste elintarvikkeiden osalta. Mitä onkaan tapahtumassa nyt, kun rajat on laitettu kiinni.
Viime aikojen ruokauutisoinnit saattavat aiheuttaa ahdistusta, mutta samalla ne viitoittavat tietä elintarviketuotannon uusille mahdollisuuksille.
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi 17.3.2020:
Koronakriisi on jo saanut Ruotsin kysymään ruokaa Suomesta
Lue juttu tästä: Naapurimaan omavaraisuusaste historiallisen alhainen
Uutiset liittyen elintarvikkeisiin, energiaan ja pandemian laajenemiseen muuttuvat joka päivä.
Luonnonvarakeskuksen Tutkimusprofessori ja tutkimuspäällikkö, Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Jyrki Niemi kertoi (18.3.2020 käyty puhelinkeskustelu), että tässä vaiheessa tavaraliikenne toimii ja Suomen omavaraisuusaste elintarvikkeiden osalta on muutoinkin tällä hetkellä suhteellisen korkea.
Elintarvikekulutuksessa on kuitenkin Niemen mukaan jo havaittavissa muutosta. Ruokaostoksilla painotetaan enemmän peruselintarvikkeita ja ne kalleimmat juustot jätetään ostamatta. Ei paha.
Omavaraisuus ei kuitenkaan tarkoita huoltovarmuutta. Huoltovarmuus on riippuvainen ns. panoksista eli jos kaikki liikenne pysähtyy rajalle, on ensisijainen huolenaihe energian riittävyys tai sen riittämättömyys.
Jyrki Niemen mukaan elintarvikeomavaraisuutta on tarkasteltava tuonnin ja viennin näkökulmasta. Vaikka olemme maidontuotannon osalta lähellä 100%, kuluttamastamme maidosta kolmasosa on ulkomaista alkuperää. Vastaavasti maitoa viedään ulkomaille kolmasosa koko tuotannosta. Lihan osalta omavaraisuus on yli 90%, mutta kulutuksen osalta 80% luokkaa.
Voisi kuvitella, että voisimme halutessamme osoittaa vientiin tarkoitetut tuotteet suoraan kotimaisille markkinoille ja olla esim. maidon ja lihan osalta omavaraisia. Se ei käytännössä ole mahdollista nykyisessä tuotantokapasiteetissa, sillä Suomi on riippuvainen täydennysvalkuaisesta. Eläinten rehun osalta tarvitaan valkuaista ja ilman täydennystä emme voisi ylläpitää samanlaista maidontuotantoa.
Jyrki Niemen mukaan tällaisessa skenaariossa olisi palkokasvien kasvatusastetta nostettava ja erityisesti härkäpavun osalta. Soija voitaisi periaatteessa kokonaan korvata kotimaisella härkäpavulla, mutta se taas nostaisi tuotantokustannuksia. Siipikarjan osalta soijan korvaaminen on vaikeampaa.
Kuviossa on myös yksi oleellinen mutta. Suomi on osa EU:n maatalouspolitiikkaa, jossa täydellinen omavaraisuus ja itsenäinen, kansallisesti tuettu valkuaisrehujen kasvatus on kiellettyä, sillä se vääristää markkinoita. EU:n tukipolitiikka mahdollistaa jossain määrin pienimuotoisen tuen antamisen valkuaiskasvien viljelylle, mutta joka tapauksessa Suomenkin olisi saatava siihen lupa.
EU:n markkinat ja tukipolitiikka on luotu siis sellaiseksi, että hyödymme toisistamme, teemme yhteistä hyvää, mutta olemme toisistamme riippuvaisia. Joku myy enemmän koneita, toinen myy enemmän ruokaa, noin karkeasti määritellen.
Suomalaisen ruoan kotimaisuusaste on kuitenkin korkea. Jos sitä halutaan kuvata yhdellä luvulla, on aste laskettava euroissa. Luke eli Luonnonvarakeskus on laskenut, että suomalaisten ruokaan kuluttamista euroista 70% palautuu kotimaisille tuotannontekijöille.
21.3.2020 Suomen Huoltovarmuuskeskus Ylen uutiset:
Lue juttu tästä: Huoltovarmuuskeskus on ottanut suuryritykset tehoseurantaan
Pudasjärven ruokamarkkinat
Pudasjärven lähiruoka-asiantuntijana olo on tällä hetkellä aika kummallinen. Jos vielä syksyllä mietin, että lähiruokatuotanto, paikalliset tuotteet paikallisissa kaupoissa, olisi tosi mukava ja arvokas asia, niin tällä hetkellä lähiruoan merkitys nousee potenssiin tuhat.
Kuinka omavaraisia todellisuudessa, ihan arjen äärellä, olemmekaan?
Olemmehan todenneet, että Pudasjärvelläkin kasvatetaan pihoilla ja pelloilla elintarvikkeita omaan tarpeeseen. Osataan hoitaa puutarhaa, leipoa, kalastaa, kasvattaa karjaa ja tuottaa maitoa.
Ne, joilla ruoantuottamiseen ei ole mahdollisuutta, hakevat elintarvikkeet kaupasta.
Entä, jos tavaraliikennekin kielletään kokonaan? Entä, jos se muualta Suomesta ja ulkomailta tuleva ruoka ei enää päädykään Pudasjärven kauppojen hyllylle?
Ruoan tuottaminen on nyt ja tulevaisuudessa turvattava erityisesti paikallisella tasolla. Kaupunkien ja kuntien on tuettava ja mahdollistettava lähiruoan tuotantoa, paikallisten elintarvikkeiden päätymistä kauppojen hyllylle pohtimalla erilaisia uusia innovatiivisia keinoja esim. logistiikan osalta. On kehitettävä paikallisia ruoantuotantoon kohdistettuja tukia, luotava mahdollisuuksia neuvonnan ja puutarha-alan koulutusten ym. osalta. Kauppojen tarve saada ruokaa myyntiin kasvaa ja laajenevaa, vakavaksi äityvää työttömyyttä käännettävä peruselintarvikkeiden tuottamiseen liittyvällä työllistymisellä, työllisyyspolitiikalla. Työsarkaa riittää.
On ymmärrettävä ruokabisneksen vakavoituminen kansainvälisesti ja kansallisesti, erityisesti sen tarjoamat suuret mahdollisuudet syrjäkyliä myöten.
Mikään ei estä pudasjärveläisiä parantamaan kaupunkinsa elintarvikeomavaraisuutta tuottamalla leivonnaistuotteita, kasviksia ja puutarhatuotteita paikallistasolla omaan lähikauppaan. Mahdollisuuksia löytyy ja niitä on tuettava.
Näinä aikoina tarkastellen Pudasjärven maatalousalan koulutuksen päättyminen on ollut huono ratkaisu.
Uutta ruoantuotannon koulutusta on kuitenkin laitettu vireille. Olen käynyt neuvottelua puutarha-alan koulutuspakettien saamisesta Pudasjärvelle Kempeleen Osaon Puutarha-alan vastaavien kanssa. Suunnitelmat ja opetuksen sisältö on otettu vakavasti ja syksyn tullen näemme, toteutuuko koulutus, minkälaisessa muodossa ja saadaanko niihin tarpeeksi osallistujia. Toivokaamme suurta kiinnostusta asiaan. Jos sinulla herää kiinnostus puutarha-alan koulutukseen, ole yhteyksissä Pudasjärven Kehitykseen p. 050 505 5850.
Lopuksi muistelen edesmenneen äitini tarinoita sota-ajan pulavuosista. Valokuva-arkistoista löysin hänen säilyttämänsä valtion ostokortit. Toivottavasti emme enää joudu samanlaiseen tilanteeseen, jossa ruoan osto-oikeuksia luovutetaan kansalaiselle vain ostokorttien mukaisesti.
